Viimeiseen reiluun viikkoon mahtuu jos jonkinmoista treeniä.
Lumo: Riitta Jantunen-Korrin koulutuskerta, hallittavuustreenit, tottista hallissa, taajamaetsintää Iivisnimessä, rauniotreenit, hälypuolikkaat ja perinteisemmät hakutreenit Histassa.
Hurma: hakutreeneissä nenän etsintää ja ihmisten huomiosta nauttimista herkkuja syöden, raunioilla Lumon työskentelyn seuraamista, pentukurssi ja paljon ympäristökasvatusta ja sosiaalistamista.
Lisäksi viime viikolla lenkkeiltiin lähes päivittäin kaverikoirien kanssa metsässä. Treffattiin lenkkimielessä kasvattipoikiani, Hurman veljiä, Kaikua, Savua ja Karua, lenkkeiltiin myös lappalaistyttö Aidan, isä Leevin ja puoliveli Rontin, snautseri Fridan, aussi Kerkon, lapukka Raen ja lappalaisuros Oskun kanssa. Hurma thieroi tuttavuutta perjantai-iltana puolikkaiden jälkeen kelpie Kittyn, porokoira Katlan (vanhatuttu jo periaatteessa), porokoira Kirpun, silkkivinttari Faunan ja lapinkoira Salkan kanssa. Että eiköhän meidän oma sosiaalinen koiraverkosto riitä täyttämään ne koirien sosiaaliset tarpeet, joten aihetta joka ikisen sessen morjestamiseen kotinurkilla ei todellakaan ole syytä..
Lumo, Hurma ja Kaiku (Naavisemon Valonsoturi) |
Viime viikon hakutreeneissä treenattiin taas taajamaa. Tällä kertaa treenattiin Iivisniemessä, Espoossa. Lumolle otettiin kolme maalimiestä, jotka oli ripoteltu ojan vartta etelään menevän kävelytien varrelle lakastuneisiin pusikoihin. Häiriöitä oli jonkun verran, kuten taajamaan kuuluukin. Etsintä tehtiin siis kytkettynä. Lumo reagoi hyvin hajuihin, eikä liinan perässä vedettävä ohjaaja hidastanut menoa lainkaan. Ilmaisut olivat hyvät, ja treeni kaikkiaan tosi onnistunut. Edes remmin päässä räkyttävä ja odottelemaan jäävä corgi ei voinut vähempää kiinnostaa eikä koirapuiston portilla räkyttävät koirat, vaan Lumo valitsi rähinän sijaan maalimiehen hajun, eri taitava Pumsii!
Eilen treenattiin hakua ihan perinteisesti metsässä. Paikkana Hista. Loppukauden virallisten treenien suunnitelmiin meillä kuuluu pistot aina kun maasto on ideaali sen harjoitteluun. Histassa se on. Pistoja on viimeeksi treenattu haamu- ja/tai tuuliavuilla ennen Lumon pentulomaa, joten halusin tehdä pienen mielikuvaharjoituksen.
Treenin ideana oli siis "norjalainen sekametsä". Keskilinjan molemmin puolin siirtyvät maalimiehet. Koira saa ääniavun (itku, nauru tms. muu möinä) vuoron perään molemmin puolin aina lähetyspaikasta, jonka jälkeen edetään keskilinjalla seuraavaan lähetyspaikkaan, ääni jne. Tämän jälkeen palataan alkuun ja koira lähetetään siinä järjestyksessä molemmin puolin pistoille, kun se on ääniavut saanut. Tuulen puolelle otin ilmaisut, tuulen yläpuolelle suorapalkat.
Sanoisin, että aika onnistunut treeni! Lumo oli super motivoitunut, pistot tuulen puolelle suhteellisen suorat, tuulen yläpuolelle kaarsi aina vasempaan ja tuulen alle. Ilmaisut oli hyvät ja ekalla suorapalkalla kerkesi päästää yhden haukun. Norjalaista sekametsää tarttee varmaan aina aika-ajoin ottaa valikoimaan ihan sillä, että ainakin Lumolle se on super kiva treeni!
Raunioilla otin viime tiistaina pienen alueen ja kaksi maalimiestä lähekkäin, häiriöihmisiä kasoilla. Ilma oli sateinen ja tuuli pääosin heikko, ja tyypilliseen tapaan pyörivä. Ekan maalimiehen Lumo nappasi tosi hyvin, toista, ensimmäisen lähellä olevaa tehtiin sitten tovi. Oltiin kierretty kasa kummastakin suunnasta, mutta ei vaan haissut. Välissä Lumo kerkesi haukkua viereisellä kasalla olevat häiriöihmiset, hypätä pressulla suojattuun vanhaan piiloon jne. Lumo teki hommansa kuten on opetettu, ohjaaja voisi luottaa koiraansa, seurata tuulen suuntia ja miettiä sen pienenkin alueen läpikäyntiä. Hurma sai huvitella Lumon perässä, josko mallioppimalla Hurmalla iskostuisi ajatus siitä, mitä raunioilla tehdään. Ekan maalimiehen missasi, kun piti viihdyttää mun treenikavereita, toiselle oli jo tulossa polleena Lumon palkkaosingoille... Note to self: varaa pennullekin palkkaa maalimihelle...
Perjantaina oli hälypuolikkaat, aiheena reagointi ja ympäristönä taajama. Jälleen kytkettynä työskentelyä. Reagoihan Lumo. Hyvä treeni, tälläisiäkin treenejä pitäisi olla enemmän. Reagoinnin vahvistamista.
Korrien koulutuskerralla tehtiin ruutua ja liikkeestä seisomista. Ihan hyviä vinkkejä saatiin taas. Saisi vaan sen totaalisen tokokärpäsen pureman, ja motivaatiota (ja seuraakin) treenaamiseen, niin voisi alkaa haaveilemaan siitä alokasluokan korkkauksesta. Hallintakurssilla tein kontaktitreeniä ja askeleesta kolmeen neljään pätkiä seuraamista niin, että kontakti ei tipu.. Eli ihan basic juttuja. Muutaman minuutin paikkamakuun raunioiden sisääntulossa välipalkalla. Ihan hyvää ja tarpeellista treeniä. Hallivuorolla jatkoin samalla teemalla: häiriöp paikkamakuu, muutaman askeleen seuraamispätkiä hyvällä kontaktilla ja liikkeestä seisomista.
Sellainen tytär, millainen äiti? |
Hurma täytti perjantaina 12 viikkoa, ja painoa pienellä Angry-Hurmalla on jo 6,9 kg! Hurmalainen tosiaan jatkaa metsässä nenänsä etsimistä ja ihmisten huomiosta nauttimista. Raunioilla Hurmis on tallaillut ja saanut kaikenmoisia herkkuja treenikavereilta. Anhe Hurkki onneksi on, joten ehkä se nenu vielä ajan kanssa löytyy. Pentukurssilla on jatkettu kontaktia, lupumista, kohdetyöskentelyä ja luoksetuloja. Meidän treenimäärään nähden Hurma on aika pätevä. Pitäs ottaa itteään niskasta kiinni, ja tehdä niitä pieniä treenejä molempien kanssa ihan päivittäin..
Hurma reilu 11 viikkoa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti