Tavoitteita vuodelle 2010

Kirjataanpa nyt Lumon blogiinkin meidän tavoitteet koirakkona vuodelle 2010:

- tottiksen tavoitteellisempi (!?) treenaaminen, perusasioiden hienosäätö. Tähtäimenä sitten joskus BH-koe

- ilmaisun opettaminen ja liittäminen etsintään

- raunioiden soveltuvuuskoe

- luonnetesti ja mahdollisesti myös MH-luonnekuvaus

- muutamat näyttelyt omaksi iloksi ja rahan menoksi (pari nuorisoluokkaa ja ehkä yksi avoin)

- uusi silmätarkki loppuvuodesta 2010

(- EHKÄ, jos olemme tosi päteviä, ja pääsemme säännöllisesti jatkamaan hakua, ja jos ilmaisu alkaa sujumaan, niin haun peruskoetta voidaan harkita...)

Sekä tietty hyvän kunnon ylläpitäminen pitkien lenkkien ja vaihtelevien maastojen muodossa, fyssarilla käynti "lihashuollossa", omaksi iloksi jäljestäminen ja yleinen yhdessä ilottelu ja hauskan pito!

Ilottelu- ja hauskanpito"treeniä!

Joulukuulumisia

Joulusta on nyt "selvitty" ja uusi vuosi lähestyy. Tällä kertaa joulusta selvittiin ilman päivystävää eläinlääkärireissuakin.. Aattoaamuna käytiin Danten kanssa aamulenkillä, iltapäivästä Friisilässä Rubin ja Rubin isäntäväen luona glögillä, josta siirryimme Kuitinmäkeen portugeesien isäntäväen jouluillalliselle. Lumolla oli kivaa, koko aattoillan neiti peuhasi Santos-pojan kanssa.

Joulupäivä meni täysin pelastusarmeijalle. Käytiin pientä lenkkiä "takametsissä", syötiin ja köllöteltiin. Edellisillan riennot verotti niin koiraa kuin emäntääkin. Isäntä selvisi vähemmällä, sillä autoillessahan ei paljon riekuta. Tapaninpäivänä Lumo päätti lähteä ulkoiluttamaan isäntäväkeään Sorlammen luontopolulle Nuuksioon. Sorlammen viiden kilometrin lenkki taittui varsin talvisessa säässä, kapealla lumisella polulla tarpoen. Lumo fiilisteli milloin polulla, milloin umpihangessa. Välillä pysähdyttiin juomaan kahvit, ja emäntä oli onnistunut "metsästämään", hyvän laumanjohtajan tavoin, Lumolle pätkän kuivattua naudan ruokatorvea. Nuuksiosta ajeltiin taas Friisilän suunnalle saunomaan ja syömään. Ilta vierähti toistamiseen Espoossa, tällä kertaa emäntä toimitti kuskin virkaa.

Lumo Nuuksiossa

Kameraa on muutenkin ulkoilutettu ahkeraan. Vähän joulun kuvasaldoa... (ja lisää löytyi tuolta Lumon Picasa-albumeista, linkki oikealla: Lumo part II)

Vähäks mä oon söpö? L ja L:n hirvennahkaluu (joka ostettiin Messarista, joka oli n. 40-45cm, ja siitä on jäljellä ehkä 15cm...)

Terävänä takametsissä

Lumikylpyjä

 

Lentävä Lumo

Ihanaa joulua!

Niin kuin kuvakin sen jo kertoo, niin tämä posse toivottaa kaikille mukavaa, ihanaa, rentouttavaa joulua ja riemukasta sekä onnekasta uutta vuotta. Samalla meidän lauma vetäytyy viettämään ansaittua joululomaa. Pyrin päivittämään blogia, tässä joulun pyhinä mm. Lumon fyssarikäynnistä jne. Ja toivottavasti saan otettua myös uusia kuvia.

Reenii, reenii!

Pienoista päivitystä viimeiseltä parilta viikolta. Emäntää on purrut (vihdoinkin!) pieni tottiskärpänen, ja ollaan käyty säännöllisesti ottamassa pienimuotoista tottistreeniä kentällä. Pääpaino on edelleen perusasennossa, seuraamisessa sekä jättävien liikkeiden harjoittelussa. Vaihtelevasti on tietty otettu muutakin, jottei homma ala maistumaan puulta ja mene pienellä keskittymiskyvyllä varustetun lapinkoiran (ja huonon hermorakenteen omaavan ohjaajan) makuun liian hinkkaamiseksi. Menneellä viikolla ajeltiin ihan Tikkurilaan asti ottamaan pientä kimppatreeniä erityisesti paikallamakuun merkeissä. Tottis on KIWAA, ja Lumokin on alkanut fiilistelemään enemmän kentällä treenaamista.

Hakuakin ollaan treenitty säännöllisesti, ensimmäinen kerta pimeässäkin on takana. Lumolla on hyvä into etsimiseen, mutta kokemattomuus tuo vähän lisähommaa mm. tarkentamisessa, mutta harjoitusta, harjoitusta. Ilmaisussa ollaan menty hieman taaksepäin, joten se on edelleen työn alla kaikkialla muualla kuin itse etsinnöissä. Ohjaaja, eli allekirjoittanut, on taas jälleen kerran töpeksinyt, eli nyt on tarkoitus ottaa purkille haukkumista kotona, lenkillä, metsässä, kadulla, missä vaan, valosalla, pimeässä.  Vahvistaa siis sitä HAUKKU-HAUTA. 

Hakutreeneissä on pääsääntöisesti keskitytty pistoihin ja hajumielikuvaharjoituksiin. Jälleen kerran ohjaaja haluaisi tuloksia kovin pian, mutta kun ei ole tarvittavaa taitoa opettaa asioita koiralle. Joten hiljaa hyvä tulee, siihen täytyy vaan uskoa. Tänä aamuna oltiin jälleen hakuilemassa. Lumolle oli tarkoitus tehdä hajumielikuvan avulla pistoja, eli koiran kanssa  kuljettiin keskilinjalta kohti maalimiestä, jotta Lumo saisi hajun maalihenkilöstä. Ilmavirta kuitenkin kuljetti maalimiehen hajua kohti alueen takalaitaa, Lumo sain hajun, mutta pisto meni ihan vituralleen koiran lähtiessa oikean sijaan vasemmalle. Lumo työsti ja työsti, haki hajua kaukaa ja läheni kaatuneen havupuun oksien seassa olevaa maalimiestä. Haju "katosi", eikä kokematon Lumo tiennyt, kuinka vastaavassa tilanteessa hajua kannattaisi työstää. Emännän mieltä alkoi painamaan jo epätoivo, ja treenikaverit lohduttelivat. Maalimies palasi takasin keskilinjalle, Lumo sai nähdä minne maalimies menee. Uusi lähetys samasta kohtaa kuin aikaisemmin, Lumo haki kolmannen kerran hajua pidemmältä päätyen samaiseen kohtaan kaatunutta havupuuta, jolloin pienellä koiralla välähti, ja neiti osasi kiertää ja maalimies löytyi! Pari seuraavaa maalimiestä haettiin taas hajumielikuvan avulla, ja kun koira merkkasi maalimiehen voimakkaasti, niin lähetin Lumon maalimiehelle. Ilmaisua ei tänään treenattu. Otetaan sitä itseksemme lenkillä jne. sekä pienoisella joulutauolla, ja toivottavasti pian taas treeneissä.

Lumon viikot on ollut treneien lisäksi muutenkin suhteellisen touhukkaita.  Lenkkeilyä koirakavereiden kanssa on harrastettu. Itsenäisyyspäivänä teimme Ninnun ja Danten kanssa kolmen tunnin aamulenkin Petikosta Keimolaan ja talkaisin Petikkoon. Peiqiä ja Aidaa ollaan nähty useampana päivänä viikossa lenkin meriekissä, ja tytöt olivat meillä emäntineen taas yökylässä perjantaista lauantaihin. Tänään käytiin iltapäivästä vielä Hyvinkään Koirauimalassa Kattiksen ja Faunan kanssa uimassa. Jennille ja Robinille kiitokset ihmisseurasta. Lumosta on eri kivaa mennä uimalaan, vaikka altaaseen saa vielä toistaiseksi avustaa. Neiti uiskenteli lopuksi muutaman kerran ilman pelastusliivejäkin. Lumpo osaa siis uida, jopa niin hienosti ettei edes selkä kastu Nyt tuolla makuuhuoneen lattialla makoilee sangen väsähtänyt pieni koira. Huomenna pidetään treenitön päivä, tiistaina mennään fysioterapeutille Aistiin ja keskiviikkona on pikkujouluhakuilut pienoisen taajamaetsinnän merkeissä. Sitten on varmaan odotettavissa jonkinmoinen joulutauko. Eli ei hakua, mutta tottista ja ilmaisutreeniä kylläkin, sekä ihanaisia metsä-reikku-lenkkejä ja laatuaikaa!