Parkkisten puuhailuja menneeltä viikolta

Parkkisilla on taas ollut toimintaa viimeisen puolentoista viikon aikana. Lenkkeilyn, metsässä riekkumisen ja koirakavereiden kanssa sosialisoinnin lisäksi ollaan treenattu niin raunioilla kun maastossa ja Hurman kanssa on käyty pentutreeneissä.

Raunioilla ollaan viimeisen kahden viikon aikana käyty normaaliin tapaan tiistai-iltaisin oman ryhmämme treeneissä, sekä vierailtu muussa porukassa viime torstaina ja tämän viikon keskiviikkona.

Raunioilla teemana oli viime viikon tiistaina kaksi koiraa työskentelemässä radalla samaan aikaan. Lumon kanssa saimme kaveriksemme mustaterrieriuros Jäbän. Lumo sai työskennellä kytkettynä, sillä aina kun sen treenaaminen on periaatteessa aiheellista, niin sitähän kannattaa treenata. Alueena oli alakasa ilman beesaria. Luotto koiraan ja eipä tuolla neidillä kovinkaan pitkästi siellä taas nokka tuhissut kun oli kolme maalimiestä nostettu. Edes meidän kasalla vieraillut Jäbä ei häirinnyt Lumon tarkentamista, vaan Äl jatkoi hommia mitenkään Jäbää noteeraamatta. Hyvä treeni. Liinassa työskentely ei tunnu häiritsevän millään lailla Lumoa. Tekee siis hommia todella hienosti perässä roikkuvasta ohjaasta huolimatta.

Viime torstaina oltiin radalla maalimiesvahvituksena kun radalla vieraili Kotkalaisia. Lumolle otin pari maalimiestä ja annoin Ressulle vapaat kädet niiden upottamiseen. Eka löytyi ylätalon yksiöstä, jota meillä ei ole vielä ollutkaan, toinen alatalon päätyputkesta. Ilmaisut olivat jees ja treeni Lumosta ihan liian lyhyt.

Iltojen pimetessä viikkotreenit yritetään nipistää jotenkin järjelliseen aikaan. Pimeä rata on haastava erityisesti ohjaajalle. Eli treenit on pääosin lyhyempiä. Tällä viikolla teema oli ylhäältä ja alhaalta tulevat hajut. Kaksi maalimiestä. Lumon treeni kesti ehkä puolitoista minuuttia niin hommat oli tehty - liian lyhyitä treenejä sanoo Lumo. 

Keskiviikkona käytiin toistamiseen rauniotutustujien kanssa treenaamassa. Hurma hurvitteli pentutason treenit tyylillä näkölähtöjä tuulen suunta huomioiden. Pennun muisti on onneksi lyhyt, ja silmien sijaan saattoi jopa vahingossa käyttää vähän nenäänsä.. Lumolle pari ylöspäin aukeavaa törppöä kannet raollaan. Pala kakkua jälleen Lumolle.

Hurma söpöstelijä raunioilla. Kuva Laura Luotonen

Hurma vakavana raunioilla. Kuva Laura Luotonen

Hakutreeneissä viime sunnuntaina oltiin Siika kakkosella ja hyödennettiin siellä paria umpipiiloa. Lumolle vaihteeksi neljä maalimiestä, joista kaksi ensimmäistä tehtiin pistoina, kolmas partioitiin ja neljäs taas pistona. Ilman apuja, ellei tuulta lasketa mukaan. Ensimmäinen piilo oli tuuleen, pisto meni vähän miten sattuu, fiksu koira korjasi sen hyväksi havaitsemallaan tavalla ja maalimies löytyi. Toiselle lähetys tuulen yläpuolelta ja yllättäen se oli melko suora. Kolmas tosiaan etsittiin ihan partioimalla ja neljännelle taas lähetys tuulen alapuolelta. Hyvä treeni. Ilmaisut olivat ihan ok, ekaa umpparia vähän raapi.

Pentutreeneissä Hurman kanssa ollaan treenailtu kohdetyöskentelyä, kontaktia, istumista jne. Hurmalla on aika vahva kontakti, ja tarjoaa sitä mielellään kun ei muuta keksi... 

Team Äly ja Väläys

Ensi viikon maanantaina on mun ja Lumon kauden ensimmäiset pitkät. Piiloilijalle, eli Ressulle, annoin vapaat kädet treeni suhteen, eli ideana on vähän kuin hälytys - ei tietoa mitä on tulossa ja tehdään parhaamme kuten aina. Toivotaan hyvää ja onnistunutta harjoitusta. Haavena on kaikista omista kummallisista ajatuksista huolimatta saada Lumo nostettua hälytyskelposeksi. Itse luotan koiraani ja tiedostan sen puutteet sekä heikkoudet - niitä on kuitenkin joka koirassa. Hyvä koirakko tekee töitä yhdessä, eli mun tehtävä ohjaajana on paikata sekä tukea koiraani ja päinvastoin.