Viimeisen viikon treenit lyhyesti.
Viime viikon sunnuntaina hakutreeneissä jatkettiin pistoilla. Kerrankin tuuli oli jokseenkin suotuisa, eli keskilinjan oikealle puolelle pystyttiin käyttämään tuulta apuna. Vasemmalla edelleen haamu. Maalimiehet maastoverkoilla peiteltyinä ja jollain tapaa piilossa. Tällä kertaa otin lyhyet ilmaisut maalimiehillä.
Lumo toimi jälleen oikein kivasti ja teki innokkaasti hyvällä motivaatiolla töitä. Juoksuista huolimatta.
Tiistain raunioilla otin Lumolle kolme maalimiestä. Aiheena oli tarkennus ja häiriöihmiset piilon ympärillä ja hajuerottelu. Ensimmäinen maalimies oli yläkasan ekassa kaivossa. Ihan kaivon pohjalla, ritiläkannella. Pieni juoksuinen lapinkoira tuli radalle lähes hallitusti ja lähti taas tassut vinkuen radalle. Paikansi kyllä maalimiehen, mutta ei ollut tyytyväinen tekemiseensä, sillä kaivonpohjalla olevan maalimiehen luokse on niin kovin vaikeaa päästä.. Etsi hyvää paikkaa, kaivoi ritilää, tuli kaivolta vähän kauemmas ja haukkui pari ympärillä seisovaa ihmistä ja kaivon suuntaan. Meni uudelleen kaivolle ja jäi sitten ilmaisemaan alaspäin kaivon suulta. Pätevää. Kaksi seuraavaa ihmistä oli alakasalla. Toinen telitapissa ja toinen alakasan keskivaiheilla elementtien alla. Kummankin piilon ympärillä oli häiriöinä ihmisiä. Ensin nousi teletapissa ollut maalimies, ilmaisu oli hyvä. Viimeisenä elementtien alla ollut maalimies. Tämäkin ilmaistiin hyvin, ja tutulla radalla reitit maalimiehille on kyllä Lumolla tiedossa.. Merkkasi kyllä alkuun hyvin kohdan, mistä haju voimakkaimmin nousi. Ensi kerralla ehkä umpipiiloa tai ritiläeste vastaaviin piiloihin. Aina ei ehkä tarttis mennä ihan liki.
Torstaina oli hälytreenit. Toimimme toisen koirakon kanssa parina, ja Lumo aloitti ensimmäisellä alueella. Alue oli hyvinkin tuttu treeni- ja lenkkipaikkana Kattilajärventien varrella. Ohjaajalle oli oikein kiva kokemus, kun kartturina oli toinen, hyvin kokenut koiraohjaaja. Eli oppimisprosessti oli taattua mm. etsintäsuunnitelman osalta. Lumo teki mielestäni oikein kivasti töitä. Irtosi riittävästi, ja kävi pääosin ilman erillisiä lähetyksiäkin tarkistamassa aluetta, minun ja kartturin liikkuessa toisaalla. Lumo pitää suhteellisen kivaa etäisyyttä minusta. Irtoaa, mutta ei katoa kuin pieru saharaa, paitsi hajun saadessaan.. Alueen puolen välin paikkeilla Lumo irtosi alueen pohjoispäädyssä. Kuului haukkua. Lumo löysi hyvää roolia vetävän malaihenkilön. Englantia puhuva, hyvin närkästynyt luontoretkeiljä. Kartturi selvitteli tilannetta. Maalihenkilö palautettiin johtopaikalle ja jatkoimme alueen loppuun. Oikein hyvä, pidempi etsintä ja Lumolla mielettömän kiva draivi päällä. Tällaisia treenejä lisää!
Perjantaina oli kouluttajaksi koulutuksen neljäs kerta raunioilla. Vetovastuu minulla. Treenien aiheena oli tunkeutuminen, epätasaiset alustat, etsiminen pimeässä ja taistelutahto. Tehtiin erityyppisiä tunkeutumisharjoituksia vähän koirakon tason ja tarpeen mukaan. Lumolle otin maalimiehet yksitellen. Ensimmäinen keskitalon keskikerroksen keskiosassa pressun takana. Toinen vihreässä sirkuskopissa jonka oviaukossa oli muovi tms. kankaisia isoja kasseja, joiden läpi piti tunkeutua maalimiehelle päästäkseen. Kolmas maalimies oli älläputkessa, jonka suuaukon edessä molemmmin puolin oli styroksia, tyhjiä muovipulloja ja paksumpi musta muovi peittämässä kulkureittiä. Kuten moni tietää, niin Lumohan menee minne nenä vie ja monesti järjen käyttö on yliarvostettua siinä vaiheessa. Tunkeutumisia ei pahemmin pohdittu, hajun perässä mentiin. Selkeästi hyvällä tapaa nostattava treeni ja ilmaisut oli melko hyvät. Etenkin kahdella viimeisellä maalimiehellä.
Tänänä jatketaan taas hakutreenien merkeissä, tiistaina rauniot ja torstaina kouluttajaksi koulutuksen raunio-osuus teemana hallinta ja telineet.
Eilen käytiin esittelemässä pelastuskoiratoimintaa SPeKLin ja tietysti Espynkin nimissä Myyrmannin Faunattaressa. Mukana olivat myös Kattis ja Jenni sekä Minna ja Iso-T eli Taisto the bulmastiffi. Lumo ja Katla juoksuisina olivat Taistolle melkoinen häiriö. Mutta hyvin selvittiin ja edustettiin.
"Suomen Puskoira" Lumo - kaikkien pikkutyttöjen suosikki |
Loppukevennyksenä tälläinen pieni autonpesuinsipiraatio.. Ei ole ihan ensimmäinen kerta, kun mun rakkaan Skodan päälle on paskottu.. Mutta tää näyttää jo ihan ikivallalta. Tosin autopesua en ole kerennyt tehdä, nää skeidat huutelin vedellä ja Lambi kosteuspyyhkeillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti