Treeniä, pekua, puuhaa, hommaa

Pikainen päivitys pariin viime viikkoon. 

Treenattu on: rakennusetsintää Espoon kaupungintalolla, pari kertaa hakuiltu ja kerran käyty tottistelemassa. Toiset hakutreenit olivat UPK:laisten treenit, kiitos siitä Sofialle ja muille UPK:laisille kun saatiin vierailla. Tottistreeneihinkin haettiin vaihtelua UPK:n porukassa.
 

Lumo on sangen pätevä tyttö. Rakennusetsiminen sujui hyvin. Tarkennukset ovat parantuneet huimasti, samoin koiran itsevarmuus työstämiseen. Ilmaisukin alkaa olemaan varsin varmaa. Mainiota! 

Tottistreeneissä Lumo oli ihan huippu! Nyt viimein on alkanut olemaan  neidillä sellainen perusmoodi, että "jee, tehdään yhdessä" ja mikä parasta, Lumo nauttii tekemisestä ihan superisti!

Toiset hakutreenit olivat tuossa kotinurkilla Petikossa, kylmänä tiistai-iltana. Otin Lumolle tienvarsietsintää liinassa ja pari maalimiestä. Teemana edelleen ilmaisut pienellä nenähommalla höystettynä. Eri etevästihän se taasen meni. Ohjeistin maalimiehet vähän hassusti, joten tuli sitten treenattua seisovien maalimiesten ilmaisua. Lumolle se näytti olevan ihan piece of cake!

Tänään treenattiin pienellä omatoimikokoonpanolla Siikajärvellä. Jälleen ilmaisun vahvistamista, lähinnä keston osalta. Edelleen tienvarsiversiona, eli maalimiehet about 10-15 metriä hangessa metikön puolella. Ideana oli siis, että Lumon alottaessa ilmaisun menen paikalle, ja merkkaan palkkaushetken maalihenkilölle naksulla (ja samoin tietty koiralle vahvistus oikeasta toiminnasta). Ekalla maalimiehellä Lumo haukkui hyvin, mutta koska ohjaajalla hieman kesti maalimiehelle pääsy, niin Lumo oli vähän käpälöinyt kun ei herkkua herunut. Toisella homma menikin jo hienommin. Tarkennukset ja hajujen työstöt meni oikein hienosti. Toisen maalimiehen hajut kulkeutui polun toiselle puolen, joten Lumo joutui tekemään ihan oikeesti töitä. Hienosti kyllä pähkäili asian ihan itsenäisesti! Kolmas maalimies oli makuuasennossa, ja Lumolle entuudestaan tuntematon (tosin niin olivat kyllä tiistaiset UPK:n maalimiehetkin...). Ilmaisun aloittamisessa meni tovi, mutta hyvin se haukku raikasi!

Ensi keskiviikkona yritetään joutaa tottistelemaan, tosin torstaiaamuna täytyy joutua Lumon kanssa aikaisin Keravalle, josta suuntaamme Robinin ja erinäisen koiralauman kanssa kohti Oulua. Ja Jenni suuntaa Ouluun Kuopiosta. Yövymme Oulussa, josta perjantaiaamuna lähdetään ajamaan kohti Kolaria ja poropaimennusta. Viikonloppu vietetään lappalaiskoirien ja -ihmisten, sekä poropaimennuksen merkeissä. Maanantaina lähdetään ajelemaan kohti etelää. Lumon poropaimennusdebyytti on siis viikon päästä sunnuntaina. Sitä jännittäessä. Kolarista kotiuduttua lomaillaankin vielä viikon verran. Lumolla on tiedossa mm. fyssarilla käyntiä.

Emäntä on käynyt nyt pariin otteeseen käpälöimässä pienoisia poropellervoja, Katlan (Pihlajamäen Fafnir) ja Parkun (Huraus Bargu) rakkauslapsia. Nyt on sitten totisessa mietinnässä ja pohdinnassa muuttaako meille maaliskuun 20. päivä pienen pieni porokoilatyttö.. 
 

Lumon pentusuunnitelmat on tuottaneet ainakin emännälle suuren suurta jalostusahdistusta.. Tuntuu, että kaikessa on liikaa riskejä. Toki kasvattaja kantaa viimekädessä ne riskit, mutta... Kriteerit on kovat, ja riskejä on joka yhdistelmässä. Blaah. Ja kyllähän se oman koiran paras pentu tietty kiinnostaisi sekin. Onko se sitten viisasta, en tiedä. Koiran omistaminenhan ei kokonaisuudessa vaikuta kovin viisaalta. Etenkin kun sille myy sielunsa ;)