24.2.2010

Hau-hau-hau-hau! Hyvin haukkuu!

Tänään treenailtiin taas pienellä porukalla. Tämä järjettömän ihana, kylmä ja runsas luminen talvi tuottaa vaan hiukka haastetta harrastamiseen.. Joten vieno toive onkin, että sula jo lumi pois pois pois, jotta päästään treenaamaan taas kunnolla! Lumessa "uiminen" kysyy todellakin motivaatiota ja järjen köyhyyttä (ja KUNTOA), ja vaikka me hulluja ollaankin, niin aina ei vaan pysty.

Lumen määrästä johtuen pistojen treenaaminen on viime aikoina ollut silkkaa haavetta, joten päädyimme jatkamaan ilmaisun treenaamista yhdistettynä pieneen nenätyöskentelyyn. Ajatus oli "tienvarsietsintä" tyyppinen ratkaisu. Lumo teki hyvin hommia, merkkasi ja emäntä oli taas alkuun hiukka "jäässä", mutta onneksi Jenni patisti kehumaan koiraa. Lumolainen bongasi hankeen hukkuneita maalimiehiä, ja haukkui kuin haukkuikin! Ilmaisussa alkaa olemaan jo enemmän varmuutta, ja vaikka haukku ei ole korvia särkevä, se tulee sarjana! Eli vahvistetaan vielä oikeasta toiminnasta, niin kyllä siihen ääneenkin pitäisi lisää volyymia saada. Mutta ihan huippua! Nyt on edistymistä tapahtunut pienessä ajassa melko suurin harppauksin, joten tätä ei tarttis nyt ryssiä. Eli vahvistetaan jälleen kerran, ja hiljalleen aletaan häivyttämään purkkia näkyvistä. Lumo tosin haukkui jo tänään enemmänkin maalimiestä kuin purkkia, joten viisaammat ja kokeneemmat äänet (ne joita ohjaajana niin suuresti arvostan, joita kuuntelen ja joilta oppini haluan) kertoivat, että Lumo todennäköisesti häivyttää itse purkin, No olishan se jo jotain, jos tässä koirankouluttamisessa saisi edes jotain lähes ilmaiseksi. No, ei kuitenkaan nuolaista ennen kuin tipahtaa.

Sunnuntaiksi on luvattu räntää ja nollakeliä. Houkutteleva treenikeli siis tiedossa. Mutta ei hätää, meillä on tiedossa rakennusetsintää siistissä, lämpimässä ja kuivassa paikassa, jossa on jopa ihmisvessa! Huippua! Juuri tänään tuolle rakkaalle karvakorvalleni höpöttelinkin, että olis se niin mukavaa päästä kokeilemaan rakennusetsintää. No nyt päästään.

Näihin tunnelmiin tällä erää. Eteisessä vanuu väsynyt ja onnellinen pienei koira, joka on saanut viettää puuhakasta vapaapäivää yhdessä oman palvelusväkensä kanssa. Lumo on NIIN mun <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti