Näinhän
se menee, meillä on nyt täysmurkku talossa.. Toissa viikolla rakas
Lumpo näytti ensimmäisen kerran ihan tosissaan "sentteriä" mammalle
tottiskentällä. Kaikki muu kiinnosti neitiä ehkä miljoona kertaa enemmän
kuin emännän "maahan"-käsky(-t).. Toisinaan tuo pieni eläin on itse
kuuliaisuus ja vastapainoksi sitten täysin tottelematon nulikka! Mutta
kyllä se tästä, eikö vaan? Kannustuksen sanoja on otettu mukisematta
vastaan. Pitkästä aikaa kaivoin myös Tuire Kaimion Pennun kasvaus-kirjan
luettavaksi, aiheena mikäs muukaan kuin murrosikäisen koiran kanssa
eläminen...
Kaikessa
murkkuilussaan Lumo on silti ihana ja rakastettava pieni koira. Kotiin
tullessa heittäytyy selälleen ja kaipaa rapsutuksia, tykkää
läheisyydestä ja toiminnasta. Lumpo on ruvennut taas leikkimään, myös
itsekseen. Useampana päivänä kotiin tullessa eteisessä on ollut vastassa
melkoinen "toy story", kun neiti on tylsyyksissään kaivanut lähes koko
lelulaatikon ympäri eteistä (ja lelujahan meillä riittää). Tunnustan
kyllä, että välillä meinaa mammalla hitsata kiinni, esim. kun neiti
hättyyttelee lintuja tai oravia ja on unohtanut "EI"-käskyn täysin,
vahtihaukkuu järjettömästi ulkoilualueella, yleisesti sanottuna "ei
kuule" tai todellisuudessa ei kuuntele yhtään mitään. Painelee vaan
päättömästi oman päänsä mukaan minne ikinä mieliinkin...
Murkkuilun seurauksena tottistelut on vähentyneet minimin, tehdään ainoastaan silloin kunien asioiden ja "ei minkään" tekemiseen.Hulmuteltu metsässä, pelloilla, nähty koirakavereita, leikitty, rapsuteltu...
Lumo tarvitsee nyt "järkevää" ja järjellistä puuhaa, missä heikolla
keskittymiskyvyllä varustettu murkku voisi loistaa ja onnistua, sekä
olla "hyödyksi" omille ihmisilleen. Ainakin
raunioilla ja hakumetsässä Lumo on onnistunut keskittymään ja loistanut
tehtävissä. Raunioista meillä on tosin nyt kolmen viikon kesätauko,
joista kaksi ollaan oikeastikin lomalla.
Lumolla on hyvä hetki ja draivi tekemiseen. Toistaiseksi raunioilla tai
hakumetsässä on ollut ihan kivasti kuulolla, lähtenyt suht hyvin sinne
minne olen lähettänyt jne. Sen sijaan, että emäntä menettäisi hermonsa
totaalisesti ja kaikesta yhdessä tekemisestä tulisi kamalaa ja tylsää
pakkopullaa, ollaan keskitytty hauskojen sekä mukav Jäljen tai namiruudun tekemiseen emännän pitäisi tsempata.
Emäntä on muistanut kantaa kameraakin taas mukana, joten muutamia kaveripousauksia ja muita kuvatuksia menneiltä viikoilta...
Puuhapäivä raunioilla, keskiviikon ryhmää
Aida, Lumo ja Peiqi Pitkäkoskella
Kaverikuva
Peiqi ja Lumo
Lumo ja Dante
Lumon poikaystävä, komea Dante (Borderiinan Dynamiitti)
Lumo's Toy Story
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti