25.7.2009

Hyvinkään koirauimalassa

Meillä alkoi taas LOMA, LOMA, LOMA! 

Ensimmäisen lomapäivän kunniaksi kävimme tutustumassa Hyvinkään koirauimalaan portugeesi-kavereiden kanssa. Portugeesit ovat kyllä tutustuneet tähän huisin hauskaan paikkaan jo aikaisemminkin. Lumolle tämä oli ensimmäinen kerta, muttei varmasti jää viimeiseksi. Aikomuksena on houkutella mukaan myös Peiqi ja Aida. Ja käydä aina silloin tällöin uimassa. Liikunnallisesti hyvää ja tehokasta vaihtelua tuo pulikoiminen (ei tekisi pahaa emännällekään...)

Lumohan ei varsinaisesti ole mikään "uimari"-koira. Vedessä on "ihan kiva kahlia", mutta uiminen ei juuri ole innostanut. Jospa tämän koirauimalareissun jälkeen sitten luonnon vesistötkin inspiroisivat ihan uudella tavalla... Olin varannut ensimmäiselle kerralle Lumolle koirauimalan suositteleman uimaopettajan uintisession ajaksi. Allas on tarkoitettu koirille, ei ihmisille, niin omistajat saavat tyytyä kastumaan altaan reunoilla. Alkuun koko karvajoukolle pistettiin pelastusliivit päälle. Uimaopettaja, oikein mukava nainen, meni märkäpuku päällä altaaseen ja ohjasi Lumoa uimaan altaassa. Itse kuljin altaan reunalla ja kehuin Lumpoa kovasti! Lumo reagoi, kuulemma kuten kaikki (uimisesta pitävätkin) koirat ensimmäisellä kerralla, siis yrittämällä päästä altaasta pois reunojen yli, seiniä pitkin kiipeämällä... Pari altaan mittaa uituaan Lumo pääsi jutun juoneen. Sen jälkeen uiminen olikin Lumosta suhteellisen kivaa! Leluja oli kiva uida hakemaan ja lelu suussa uida taas altaan toiseen päähän. Joka kerralla Lumo ei tarvinnut edes opettajan apua, vaan rohkaistui lähtemään rampista omatoimisestikin uimaan. Toki mamma vähän houkutteli lelun kanssa altaan reunalta. Lopuksi opettaja otti Lumolta pelastusliivit päältä ja neiti uiskenteli pariin otteeseen altaassa ilman pelastusliivejä. Naisen mukaan lappalaiskoirat ovat yleensä hyviä uimareita, kunhan pääset uimisen makuun. Lumot näytti päässeen! Läpimärkäturkkista Lumoa katsellessa Maarit tokaisi toivovansa, ettei parin viikon päästä Mäntyharjun näytelmissä sataisi kovin.. Lumo näytti meinaan erehdyttävästi vinttikoiralta.

Tämä kerta koirauimalassa ei siis varmasti jää meidän viimeiseksi. Tosin ajattelin vielä seuraavalla kerralla turvautua opettajaan, jotta puolen tunnin uintisessio ei mene ihan harakoille. Hauskaa oli, suosittelen lämpimästi!

Uintireissusta väsähtänyt Lumo. Uiminen on selkeesti rankka laji

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti