Raunioilla, Nuuksiossa ja uuteen ruokavalioon siirtyminen

Keskiviikkona oltiin taas raunioilla. Ennen treenejä oli tottistelua parkkiksella. Tämäkin on meillä vielä ihan alkutekijöissään, mutta ikään ja ohjaajaan nähden hyvin me vedettiin Lumo seurasi uskomattoman pitkän pätkän löysällä hihnalla, mamman toki hieman kannustaessa neitiä. Yksi hairahdus tuli tämän meille pitkän kuvion aikana, mutta muuten meni todella hienosti! Ja Lumon kontaktia kehuttiin Muutenkin tuli ihan uusia juttuja tuon tottistelun aikana, siis semi "testihän" se tavallaan oli, eli ei ehkä ideaalein tilanne harjoitella. Mutta emäntä on treeniemme määrään ja laatuun sekä treenattuihin asioihin nähden erittäin tyytyväinen.

Itse raunioilla Lumo oli taas elementissään. Radalle tosin ei päästy mitenkään tai millään lailla hallitusti vaan kamalalla kiireellä, mutta hajuja työstettiin hienosti, maalimiehet löytyi ja emäntäkin osasi ohjata koiraansa, kävellä poluilla, ei raunioilla ja lähetyksetkin onnistui hienosti. Sekä koira oli hallinnassa radalla. Hienoa, hienoa! Tästä on hyvä jatkaa kohti soveltuvuuskoetta (sitten jossain vaiheessa). Ensi kerralla pääsen, ehkä, konttamaan Lumon kanssa ällä-putken

Lumo paistattelee tauolla Nuuksiossa

Torstaina Jenni ja rekut hakivat meidän ja suuntasimme Nuuksioon ulkoilemaan. Sää oli mukava, lämmin ja liikkuessa ihmispoloilla alkoi hikeäkin pukkaamaan. Koirilla oli kivaa. Koirien virkaahan päiväretkellä toimittivat Lumon lisäksi paimensukuiset lapinkoirat Taika (Naavaneidon Pihka) ja Salka (Naavaneidon Salka), porokoira Katla (Pihlajamäen Fafnir ) sekä silkkivinttikoira Fauna (Sarafias Cassandra). Pientä kärhämää koirien kesken tuli tosin jo heti alkuunsa, mutta Lumo ja Katla-Kattila-poro löysivät toisensa heti ensi silmäyksellä. Kaksikko vetikin muuta letkaa perässään mennen lähes koko matkan edellä. Neljä tuntia saatiin kulumaan Nuuksion ihanissa maisemissa, rääseiköissä, soilla ja välillä aika hasardeissa maastoissa kulkien. Välillä pidettiin pikku breikki, emännät joivat kahvia ja Jenni oli varannut possunkorvat koirille tauon ajaksi. Aivan mielettömän mukava vapaapäivä ja Lumo olikin loppupäivän aika veto veks.

Lumo nautiskelee possunkorvaa tauolla

Koska emäntä on paininut erinäisten ruokinta-ajatusten kanssa, ja koska nappulat ei todellakaan ole Lumon "lempparia" ja kaiken mahdollisen sekoittaminen keskenään ei noin ravitsemuksellisesti (eikä vatsan toiminnan kannalta) ole erityisen järkevää, niin päätin nyt alkaa ruokkimaan neitiä pääsääntöisesti koti- ja raakauokinnalla. Viljat olemattomiin, paitsi ne mitä joskus nappuloita syödessä väkisinkin tulee (tosin kaapissa on pussi James Wellbelovedin lammas-vihannes nappulaa... ja jämät 15kg:n Hill'sin tonnikala-riisi säkistä..), pääsääntöisesti raakaa lihaa/naudan mahaa/kalaa ja kasvismössöä, lihaisia luita ja satunnaisesti Neuta (koska on vaan Lumosta ihan sika hyvää). Lisänä öljyjä, ab piimää ja raejuustoa. Pieni konsultaatio kokeneempien sekä eläinlääkärin kanssa on kuitenkin paikallaan. Ajatus on, että yhtenä päivänä Neuta/nappulaa ja vastaavasti toisena liha-kasvismössöä sekä lihaisia luita. Tai pääsääntöisesti tällä liha-kasvis ja lihaisten luiden syönnillä mennään. Pari päivän perusteella vatsakin on ollut kaikkiaan parempi kuin pelkällä nappulalla...  Ja koirasta on kiva syödä, eikö sekin ole jo jotain? Mikko ei tosin ollut mitenkään super innoissaan kun tiistaina tein Vauhti-Raksusta reilun 12 kilon raakaruokatilauksen, joka torstaina toimitettiin kotin, ja kolme varttia meni kaikkien vakuumipötköjen, broilerin siipien ja poron lihaisten rustoluiden pilkkomiseen jne. Aika brutaalia hommaahan tuo raakaruokkiminen sinällään on, mutta mitä sitä ei tekisi rakkaan ystävänsä eteen?

Nyt meitä kutsuu iltapissa ja aamulla tsempataan taas korvat ja häntä pystyssä hakutreeneihin Nuuksion suunnalle. Kieltämättä emäntä on super hurahtanut, mutta kotona asustaa pieni ja onnellinen paimensukuinen lapinkoira, jonka mielestä kaikki tää touhotus ja vouhotus on vaan niin SIISTII (ja on se kyllä emännästäkin eri siistii, autokoulu on aloitettu, ja toivon mukaan syksyllä on ihka oma ajokortti, niin Mikko saa armahduksen osallistumisesta pari kertaa viikossa koiratreeneihin)

Katla The porokoira

Silkkivinttikoira Fauna