Treenistä treeniin...

Pikainen kooste lähes kuukauden treeneistä… Oooops, I did it again…

Elämä on vaan ollut ihan super kiireistä ja puuhakasta viime aikoina, ettei oikein ole löytynyt sopivaa ”hengähdystaukoa” istua koneen äärelle.

Maanantaisin on ollut rauniot, tiistaisin neljän kerran rallytokokurssi (josta pari kertaa vielä jäljellä), torstaisin on käyty pari kertaa PLS:n järjestämässä Riitta Korrin tokokoulutuksessa (joista kerta jäljellä) ja sunnuntaisin on ollut haku. 

Raunioilla on tehty: tunkeutumistreeni, parilla yksittäisellä piilolla, asteittain vaikeuttaen. Tällä kertaa piiloina oli alatalo ja ylätalo, ja molempia piiloja vaikeutettiin laittamalla kaikkea mahdollista roinaa piilojen eteen jne. No, eipä tuolle Lumolle tunkeutuminen ole ongelma. 

Lisäksi on treenattu ylhäältä tulevia hajuja. Piiloina oli Tean tornin yläkerta, keskitalon yläkerta ja kerrostalon yläkerta. Tean tornin ja keskitalon yläkerran hajut sekoittuvat todennäköisesti aina keskenään. Pientä rallailua oli ilmassa, ja Pumpanen humpsutteli menemään, mutta hienosti työsti ja ilmaisi kaikki. 

Loppukoetreenikertana Miisa oli meidän vierailevana tähtenä, ja upotti maalimiehet. Yläkasalla maalimiehet olivat muurin päällä sekä kakkoskaivossa. Alakasan päädyssä teletapin vieressä olevassa ylöspäin aukeavassa, suljetussa piilossa oli yksi maalihenki ja alakasan toisessa päädyssä perus pressun takana olevassa avopiilossa neljäs. Ajatus oli lähinnä loppukoetreeni ohjaajalle, eli koiranlukutaito ja ohjaajan oma päätös siitä, kun alue on käyty läpi, ja kaikki maalimiehet nostettu. Lumo teki ihan kivasti töitä. Vähän vaihteeksi rallasi, ja alkuun sai varmasti hajut sekä muurin päältä, että kakkoskaivostakin. Sai hajun ehkä jopa alakasalta teletapin lähistöllä olevasta maalimiehestä. Työsti kuitenkin ensin muurin päällä olevan maalimiehen, jonka jälkeen pyöri tovin kakkoskaivon lähistöllä. Näin Lumosta, että sillä on haju, mutta en osannut arvioida ilmavirran painumista enemmän älläputkien suulle. Kyllä se kaivo ilmaistiin, mutta ilmaisu ei ollut paras mahdollinen. Kaksi seuraavaakin löytyi hyvin, jonka jälkeen tarkistimme vielä keskikasan. Totesin kyllä, ettei koira ole pahemmin kasaan reagoinut, mutta tarkistetaan vielä. Lumosta näkee aika hyvin, kun alue on tyhjä. Muutoin Lumo ei paljoa kysele, mutta noissa tilanteissa ilme alkaa olla jokseenkin kysyvä.

Tällä viikolla tehtiin hajuerottelutreeni. Eli yksi tyyppi piilossa ja muut parveilee piilon ympärillä. No ei taas ollut kovin suuri aivopähkinä Lumolle. Enempi pähkinää olisin toivonut, mutta näillä mentiin. Eka maalimies oli alakasalla muurin sisällä ja muut seisoskelivat ympärillä. Ei mennyt kuin sekunti tai pari, ja Lumo ilmaisi muuripiilossa olevaa maalimiestä… Toinen hajuerotteluhenkilö oli piilossa alakasalla mikroaaltouunissa ja häiriöhenkilöt ympäröivät piiloa. Lumolla oli vauhti säädetty taas kaakkoon ja aivotoiminta suhteessa nopeuteen liian hidasta, sillä sata lasissa kun mennään sellaisen muovisen putken päälle, niin ei siinä lapinkoirat, saati muutkaan koirat, pysy. Sekään ei paljoa haitannut, nostatti vaan kivasti ja siten haukuttiin. Ensin maalimiestä, sitten piilon edessä seisovaa Jenniä. Sitten tungettiin kuonoa umpipiilon kannen väliin ja yritettiin työntää sitä koko kuonon voimalla pois. Haukuttiin. No, kivaa oli: paljon vauhtia, ääntä ja toimintaa. Toimintaa oli ja on toivottavasti myös korvien välissä…

Rauniokausi alkaa olla lopuillaan. Riippuen onko treenikertoja vielä kaksi vai kolme, otan vielä yhden hajuerottelutreenin vaikeutettuna ja yhtenä lähekkäin olevat maalimiehet. Kausi päätetään perinteisesti motivointitreeniin. Tosin näyttäisi siltä, että meidän kausi on ollut silkkaa motivaatiota ja nostetta…

Hakutreeneissä on treenattu leirin jälkeen pari kertaa liikkuvia maalimiehiä ihan puhtaana ilmaisutreeninä. Kolmantena kertana yleistettiin, eli pieni etsintä, jolloin maalimiehistä kaksi oli seisovaa ja kaksi liikkuvaa. Eipä juuri ongelmaa. Lumolla on hyvä työmoottori ja intopiukassa, ihan sama mitä tehdään, kunhan tehdään. Ja ääntähän lähtee. Sunnuntaina treenattiin tosi kivassa rääseikössä, jossa otin etsintätreenin, mutta treenin paino oli ilmaisussa. Ensimmäinen maalimies oli seisova, toinen makaava verkolla peitettynä. Ennen treeniä otin vähän hallintaa: ”yhdessä” kulkemista ja paikkamakuun. Etsimään Lumo lähti kuin nato-ohjus, teki todella kivasti ja itsenäisesti töitä. Seisovalla oli pidempi ilmaisu ja kyllähän se haukku-hau raikasi. Makaava maalimies oli löytänyt aivan ihanan risurääseikön, jonne Pumpanen irtosi kulkuset kilisten ja valopanta vilkkuen. Makaavakin sai kunnon hakut. Ai, että mulla on pätevä koira!

Ensi sunnuntaina otan hakutreeneissä varmaan pelkän ilmaisutreenin, sillä meillä on aamusta alkaen hälyryhmän puolikkaat Kabanovin luolissa Upinniemessä. Eli pitkä päivä tiedossa. Parina viimeisenä treenikertana toivon vuoromme pimeään, eli teemana alueen käyntiä pimeässä. Aktiivinen talvitreeniporukkakin pitäisi hiljalleen kerätä kasaan. Kevään suunnitelmissa on hakuloppukoe. Jota toki tekisi jo mieli kokeilla nyt, mutta ei vielä, ei vielä…

Rallytokon neljän kerran intensiivikurssi tuli ihan extempore. Kouluttajana on eräs treenikaverini Espystä, Mia. Rallytokoa mielin päästä kokeilemaan lähinnä ihan yhteistyön ja ohjattavuuden parantamiseksi. Lumo ei edes tajua tekevänsä mitään. Kulkee mukana kontaktissa ja saa namia. Helppoa! Muutoin rallytoko näin parin kerran jälkeen vaikuttaa oikein hauskalta puuhalta, katsotaan jos sitä vaikka innostuisi… Oishan se tosi kova, jos Lumo olis joskus RTK1… Ainakin vauhti noin muuten sopii rallyteemaan…

Korrien neljän kerran intensiivitottiskurssista ensimmäinen kerta jäi hälypuolikkaiden takia väliin. Toisena, eli meidän ensimmäisenä treenikertana teimme erikoisvoittajaluokan näyttöruutua (meniköhän tää oikein?) sekä asennonvaihtojen alkeita. 

Viime kerralla tehtiin hyppyä ja jääviä liikkeitä. Toko- ja tottiskärpäsen puremaa odotellessa on tuo treenaaminen ollut aika laiskanlaista, mutta ei hätää, mun koira on jopa osannut jotain! Mulla on ainakin vähän lisäeväitä talven hallivuorojen varalle… Itse olen tykännyt Riitasta ja hänen tavastaan kouluttaa ihan mielettömästi. Ajatuksena on kysyä Riitta Korria pitämään hallille jokunen kerta muutaman koirakon kimppatreeniä. Ja eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka se purema tulisi ja tavoitteeksi asettaisi vaikka TK1…