Treenipäivitystä viime viikolta.
Vappupäivänä hakuiltiin taas ohjatusti. Lumon kanssa jatketaan ilmaisun vahvistamista. Suht hyvän kokoisella alueella oli piilotettuna neljä osittain peitettyä maalihenkeä. Ensimmäinen ja viimeinen palkkasivat ilmaisun aloituksesta, toinen ja kolmas pitkästä ilmaisusta. Lumo toimi hyvin, haukut alkoivat hyvin ja pitkät ilmaisut olivat buenot. Ainut, että ohjaajalla on pakonomainen tarve lähteä juoksemaan ilmaisevan koiransa suuntaan... Hallintakin meni suhteellisen mallikkaasti.
Maanantain raunioilla otettiin ennen treenejä paikkamakuut yhtäaikaa Lumolle ja Katlalle. Hämmenykseksi kävimme vielä Jennin kanssa palkkaamassa koirat ristiin. Paikallaolo sujuu suhteellisen hyvin, ainut, että eräs ryhmäläinen aiheutti kohtuuttoman kovan häiriön pienellä ajattelemattomuudellaan.. Koirat olivat siis paikallamakuussa raunioiden "sisääntulossa". Lumo ei ole vielä ihan niin valmis, että kestäisi sakemanninartun häiriönä puolentoistametrin päästä.. Eli paketti ei ihan pysynyt kasassa. Lumo nosti toviksi kierroksia suhteellisen paljon tapahtuneesta. Ei mitään, nousi ne siinä vähän emännälläkin. Harmitti kuin pientä oravaa, sillä paikallaolo oli muuten sujunut ihan supermallikkasti!
Onneksi paikallamakuu osana hallittavuutta radalle tullessa sujui hyvin. Lumo oli jälleen ihan intopiukkana radalla. Liikkui nopeasti kuin rasvattu salama, ohjaajalla oli täysi työ pysyä perässä. Lumo työsti hyvin hajuja. Ensimmäinen maalihenki oli ylhäällä, puolessa välissä "Tean tornissa". Aikansa Lumo pyöri, tarkensi hyvin ja etsi reittiä maalimiehelle, kunnes ponnisti aidan pätkää apunaan käyttäen maalimiehelle. Ilmaisu oli ihan ok.
Toinen maalimies oli keskitalon ulkopuolella olevassa ylöspäin aukeavassa putkessa, jossa kansi oli kiinni niin, että siihen jäi hyvä kuonon mentävä tarkennusaukko. Lumo työsti hyvin tämänkin, puuhasteli kannen päällä, ilmaisi, tarkensi, etsi reittiä maalimiehelle. Ilmaisu oli hyvä.
Hovivalokuvaaja Ainon ottama kuvasarja kyseisen piilon työstöstä (ja suurkiitos hyvistä valokuvista):
Hovivalokuvaaja Ainon ottama kuvasarja kyseisen piilon työstöstä (ja suurkiitos hyvistä valokuvista):
"Täältä se haju tulee, hauuu-hauu" |
"No piru vie, ihan varmana se on tuolla! Palkkaa!!!!" |
"Jaahas, ne vaatii siis tarkennusta... Hetki pieni, meikä likka kyllä ihan hallitsee tän homman" |
"No siis tästä se haju tulee" |
"Voitteko tyypit tajuu jo, että se on tuolla, tässä näin, mihin mun nenä näyttää" |
"Ou jeah, asennosta viis, kunhan saan palkkani siis!" |
Tässä vaiheessa ei voi enää varmaksi muistaa oliko niitä maalimiehiä kolme vai neljä... Kolme muistan, joten luontetaan siihen. Kolmas maalimies oli keskikasalla, jonne oli pistetty paljon ruoka- ja vaatehäiriöitä. Maalimies oli osittain suljetussa betoniputkessa. Vaate- ja ruokahäriöiden lisäksi beesareita oli paljon, ja ihmiset muodostivat suhteellisen "väljän" muotoisen hevosenkengän piilon ympärille. Lumo kävi haistamassa piilon päällä olevaa Ikeakassia, jossa oli pesuun menevät lakanat. Pyöri ja pyöri, näin, että koiralla on haju ja yritin liikkua niin, että sain ohjattua koiraa kasan ympäri, jossa epäilin maalimiehen olevan. Ihan hienosti Lumo selviytyi tarkennustehtävästään, ja suhteellisen pieni ja liukasliikkeinen kun on, niin loppupeleissä meillä oli kapessa betoniputkessa maalihenki ja maalihengen kanssa lapinkoira, joka ilmaisi oikein nätisti!
"Moi, olen Lumo ja tulen putkesta ja olen uraputkessa!" |
Eli raunioilla jatketaan tarkennusta, tunkeutumista ja ilmaisun vahvistamista. Peruskoe siintää raunioidenkin suhteen mielessä.
Perjantaina käytiin vielä Espyn hallittavuustreeneissä. Back to basic. Kotitehtäväksi saatiin takapään käyttöharjoituksia ja ihan perus kontaktin vahvistamista.
Tänään on taas tarjolla hakutreenit, huomenna rauniot. Välissä lenkkeillään ja puuhitaan muita mukavuuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti