2.5.2010

Puuhimisia ja treenimisiä

Sitä ollaan taas yhtä vappua viisaampia. Lumokin pääsi vapun viettoon Tapiolaan ystäväpariskuntamme luokse. Lumolla ei ole hajuakaan siitä mikä se vappu on, mutta ihan se ja sama, kun sai helposti pari nakkiakin. Juhlimaan matkattiin bussilla, kotiin taasen taksilla. Viime vapusta viisastuneena osasimme jo taksia tilatessamme tarkentaa, että matkassa on myös koira.

Vappupäivänä meidän perheessä nukuttiin pitkään, lenkkeiltiin kolmen tunnin verran ja otettiin iisisti. Aamulenksu tehtiin kotinurkilla, ja päivälenkille mentiin Danten ja Ninnun kanssa Pitkäkosken pelloille. Käveltiin taas Haltialan kotieläintilalle asti, ja Lumo pääsi ihmettelemään lehmiä. Jokseenkin olivat neidin mielestä melko jänniä otuksia. Lumo makoili rennosti aitauksen edessä, ja kun lehmat uteliaina tulivat lähemmäksi ja tuijottelivat Lumolainen puksui, haukkui ja heilutti häntää. Lehmät siiryivät taaksepäin, ja Lumo meni takaisin aidan reunalle notkumaan...

"Oliks sulla mulle jotain?"

Sunnuntai aamuna tehtiin Petikon lenkki perheen parissa. Lumo vetäsi tapansa mukaan hepulit lenkin puolessa välissä jossa on hiekkamonttu ja pieni hiekkadyyni, jonka päällä neiti käy häröilemässä, repimässä juuria ja riekkumassa hulvattomasti. Iltapäivällä ajeltiin Siikajärvelle hakutreeneihin, ja meillä ajatuksena oli "hallittavuus" ja ohjautuvuus. Lumolle tehtiin ns. yliheittoja keskilinjan molemmin puolin. Ilmaisut olivat viimekertaista paremmat, ja Lumo ilmaisi taas vähän varmemmin. Haastetta toivat maalimiehet tuulen yläpuolella, eli lähetin Lumon niin, ettei neiti saanut maalimiehistä ilmavirran kuljettamaa hajua. Koska me emme ole pistoja juuri treenanneet, ja Lumolla on aina ollut hajumielikuva tai Lumo on saanut tuulen mukana hajun maalimiehestä, avitin neitiä kulkemalla myös itse maalimiehen suuntaan. Treeni meni kuitenkin kaikkiaan melko mallikkaasti! Mitä nyt emäntä sekoili käsiensä kanssa. Raunioilla tarvittais jeesusteippiä suun tukkeeksi, ja hakumetsässä vasemman käden voisi katkaista tai sitoa treenin ajaksi selän taakse... Aina ei ole helppoa, mutta enköhän mä ihan kehitys- ja koulutuskelpoinen koiraohjaaja silti ole. No tottiksissa tulee hyvää palautetta oikea-aikaisesta palkkauksesta.

Hepulivirne

Hiekkahepulit

Menneellä viikolla ollaan käyty perinteisellä maannatailenkillä tottistreenien jälkeen Petikossa Nooran ja tyttöjen kanssa. Pitkäkosken pelloilla lenksulla tiistai-iltana Sofian ja Justuksen (Eidalun Indikatiivi) sekä torstai-iltana Tiinan ja Kurun (Liehkun Korvenkaiku) kanssa. Nyt sitten taas kohti uutta viikkoa, uusia treenejä ja uusia lenkkejä!    

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti