Marraskuu
on käynnistynyt epävirallisten hakuilujen, ohjattujen sekä omatoimisten
tottistelujen merkeissä. Olen vihdoin saanut itseäni niskasta kiinni ja
käynyt pari kertaa viikossa ottamassa pientä treeniä kentällä. Ja
tarkoitus on ottaa säännöllisesti (eli viikoittain) pari kolme kertaa
maksimissaan vartin treeni, ja vaihdella treenipaikkaakin aika-ajoin.
Tottistelussa ollaan treenattu ihan perusasioita eli perusasentoa,
seuraamista imuttamalla, paikallaoloa, luoksetuloa, asennon vaihtoja ja
jättäviä liikkeitä.
Kahdessa jälkimmäisessä tarvitaan, tai emäntä tarvitsee, vielä neuvoja
ja ohjausta, jotta liikkeitä saadaan treenattua oikein myös
omatoimisesti. Perusasento on parantunut huimasti ja seuraaminenkin
nami-imussa etenee ihan mukavasti (kunhan osaan sitten jossain vaiheessa
nostaa niitä kriteerejäkin..). Paikallaoloa on tehty häiriöllä ja
ilman.
Epäviralliset
hakuilut omalla pienellä aktiivisella ryhmällä alkoi viime viikon
sunnuntaina. Lumolle on tarkoitus ottaa ja opettaa pistoja, ja aina
silloin tällöin "nollata" partioimalla, sekä jatkaa ilmaisutreeniä.
Ekoissa treeneissä oli kolme maalimiestä. Kaksi ensimmäistä olivat yhtää
aikaa, keskilinjan samalla puolella. Ideana oli ottaa
hajumielikuvaharjoitus, joka sinällään ei mennyt ihan putkeen...
Ensimmäisestä maalimiehestä käytiin "hakemassa" hajumielikuvaa, jonka
jälkeen palasimme keskilinjalle, josta mun oli tarkoitus lähettää Lumo
kyseiselle maalimiehelle. Mutta koska tuuliolosuhteet eivät ole
ennustettavissa, eikä myöskään tuulen liikehdintä, niin juuri ennen
lähetystä Lumo sai jälkimmäisestä maalimiehestä hajun. Lähetin, ja
neitipä päätti vaihtaa kohdetta ja pinkoi suorilta toiselle
maalimiehelle... Pisto oli siis kaikkea muuta kuin suora. No, intoa ja
motivaatiota onneksi piisaa, mutta jälleen kerran se ohjattavuus ja
hallinta. Täytyy vaan ajatella positiivisesti, olematonta motivaatiota
on vaikea jos ei mahdoton kehittää, mutta hallintaa voi ja pystyy
kehittämään aina! Kolmas maalimies menikin sitten jo paremmin. Ilmaisut
ok, tosin vielä tarvitaan paljon treeniä ja vahvistusta, jotta
haukku-hau voidaan liittää etsimiseen. Ilmaisua harjoitellaan
säännöllisesti kotona, ja täytyy varmaan siirtää harjoittelua myös ulos,
metsään, lenkille minne vain, kunhan saan jonkun seurakseni (ilman
toista koiraa...)
Lähetys (kuva Anne Kuosmanen)
Tänään
olimme jälleen hakuilemassa. Nyt porukkana oli juuri loppuneen
rauniokauden treenaajia. Lumolle jatkettiin pistoja, ja tällä kertaa oli
suhteellisen tyyni sää, joten päädyimme ns. hauskan pitoon eli
näkölähtöihin. Pistot olivat n. 30-50 metrisiä. Lumo teki hienoja suoria
pistoja ja pienellä lapinkoiralla oli NIIN kivaa! Ilmaisua treenattiin
taas erikseen. Olen päätynyt nyt ainakin alkuun pitämään Lumolla haussa
valjaita, joihin olen ostanut ns. karhunkellon. Nyt kellokin oli
ensimmäistä kertaa kilkattamassa valjaissa, ja Lumo ei noteerannut
kilinää niin mitenkään. Hyvä homma.
Lumo maalimiehellä (kuva Anne Kuosmanen)
Huomenna
on sitten taas tiedossa hakuilua, eri porukalla tosin. Jatketaan
pistoja, ja toivon mukaan saadaan myös tuulisempaa säätä, niin
hajumielikuvaharjoituksia voitaisiin jatkaa. Maalimiehet on syytä pistää
yksitellen, silllä tarkoitus ei ole vahvistaa tuota neidin
itsenäisyyttä ja omatoimisuutta, jota luonostaa löytyy ihan riitämiin. Maanantaina
on EPK:n viimeinen ohjattu tottis ja keksiviikkoiltana taas hakuilua.
Sitten onkin reilu viikko väliä seuraaviin hakutreeneihin. Sillä välin
treenataan tietty ahkerasti tottista (ja riekutaan koirakavereiden kanssa, olla möllötetään ja tehdään kaikkea koiramaisen kiwaa!!!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti