Alma 1.11.1992-30.3.2009
Kauniina nauhana vuosien päivät,
helminä jokainen muistoiksi jäivät.
Elämän päivien ketju on kallis,
helmist' en yhdenkään kadota sallis.
Koskaan ei tiedä,
onko aikaa paljon vai vähän.
Yht'äkkiä huomaa,
se päättyikin tähän.
Muistot kauniit voimaa antaa,
surun raskaan hiljaa kantaa.
Ei jaksanut sydän kultainen,
vaan lähdit luokse pilvien valkeiden.
Kyyneleet eivät tuo sinua takaisin,
vaikka hetkellisesti sitä toivoinkin.
Katseesi pienessä ikkunassa,
on vieläkin muistoissani olemassa.
Talletan tuon kuvan syvälle sydämeen,
kun pyyhin silmäkulmastani kyyneleen.
Nuku Alma rauhassa syvää unta,
ympärilläs sateenkaaren valtakunta.
-Hannele Vänskä-
Alma olit elämäni koira, ja opetit
minulle paljon. Kiitos kaikista ihanista yhteisistä vuosista, joita sain
kanssasi viettää. En unohda sinua ikinä. Tulet aina elämään
muistoissani ja sydämessäni. Hyvää matkaa rakas ystäväni, nähdään.
Kaivaten,
Petra
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti