1.2.2013

Hommapuuhia

Kirjuri on ollut nuuduttavan flunssan kourissa koko viikon. Loppuviikosta jäin kotiin sairastamaan, jotta tauti talttuisi. Kipeenä ja väsyneenä ei ole kiva olla. Aikani kuluksi kävin kameran muistikortin syömiä otoksia läpi. Olihan siellä jokunen onnistunut kuvatallenne.

Viime lauantaina oltiin Tapiolan talviriehassa edustamassa. Alkuun otin molemmat koirat pelipaikalle, kunnes aika nopeasti kävin viemässä Lumon hetkeksi autoon odottelemaan, ja keskityin alkuun Hurman kanssa edustamiseen. Hurmasta kun oli ihan superii ja siistii kun oli ihmisiä sekä koiria, ja Hurma kiljui, haukkui ja mölysi niin, että hetkellisesti näin Härkki-Hurkki-Kähkösen jo rukkasnahkoina... Hyvin Hurmis sitten lopulta käyttäytyi ja kun liikuttiin tai tehtiin muuten jotain, niin aikaa ei jäänyt turhalle ääntelylle. Ohjaaja ei ole oikein tottunut noin äänekkääseen tapaukseen. Kieltämättä otti hitusen hermorakenteelle.. Hurma vaihtui Lumoon ja täytyy kyllä sanoa, että ei Lumokaan täydellinen ole, mutta melko lähelle kuitenkin tollasen keskenkasvuisen adhd-pennun jälkeen... Ja ainakin paaaaljolti hiljaisempi ja paremmin käyttäytyvä.. Ei ole Hurma-Härkki-Hurkki äitinsä tyttö kyllä tuon äänenkäytön suhteen, ei sitten laisinkaan. 
Lumo-Pumsii-Pumbasteriina-Pumpanen

Sunnuntaina oli hälypuolikkaat kepon työpaikalla. Tarjolla reilu viitisen tuntia rakennusetsintää varastohallissa ja toimistotiloissa. Hajroituksen ajaksi alue oli jaettu puoliksi ja toisella puolella harjoitteli toinen ryhmä. Eli hyvää häiriö- ja hallintatreeniä.

Hurma pääsi alkuun tallaamaan treenikaverin 10 viikkoisen Noppa-aussin kanssa. Hurma ja Noppa oli aika symppis pari, heistä toivottavasti tulee hyvät kaverit kun Noppakin kasvaa vähän jalkaa ja saanee vauhtia. Tallauksen lomassa halliin tuli treenikaverini Into-tervu ja kyllä lirahti Hurmalta elämänsä eka ilopissi, tai jännäpissi, kun Into tuli paikalle...

Molemmat koirat saivat kaksi kierrosta. Lumon ekalla rundilla halusin testata Pumsiille Ruffwearin tossuja, joten piilot saivat olla helpot ja treenin idea oli kiusata pientä lapinkoiraa tossuilla. Olin kotona testannut samanmoisia lainatossuja ja koska Lumo tuntui liimaantuvan lattiaan kiinni, niin jostain piti helpottaa.. Hyvin se Lumo sitten liikkui kyllä. Tossut olivat hitusen isot, joten tassukoordinaatio ritilärappusissa oli hyvin hyvin heikkoa, ei meinannut tassu nousta. Muutenkin kävely oli hupaisan näköistä. Maalimiehet löytyivät, eikä Lumo traumatisoitunut. Toisella kierroksella ei kiusattu tossuilla vaan tehtiin hommia ilman tossuja. Hyvin sujui. Jälkimmäinen puoli hallista oli sokkeloisempi ja hajujen liikkumisen kannalta selkeästi haastavampi. Yksi piilo oli useimmille koirille dilemma, ja sitä oli myös Lumolle. Mutta taas tietää mitä on syytä treenata.

 
Kähkösen muijalle eli Hurmalle laitettiin siinä määrin helpot piilot kun piiloista rakennuksissa  voi koskaan ennustaa. Hurma oli hirmu pätevä pieni koira. Ekan kierroksen eka maalimies oli tooosi helppo! Toka maalimies nousi tosi hienosti ja Hurman eleistä huomasi, että maalihenki on joku Hurkin lempparityyppi. Peppu keikkas ja korvat luimi. Kolmas maalimies oli tuttu, mutta hirmu haastavaan paikkaan oli mennyt. Ei haissut yhtään siinä lähellä kun haju nousi ylös, mutta kauempana kyllä. Lopulta Hurma pienellä avustuksella maalihengen löysi. Tokalla kierroksella Hurma sai kaksi maalimiestä. Eka löydettiin hallista trukin takaa istumasta ja Hurma teki kyllä hirmu hienoa työskentelyä ja tarkennusta. MaaliSaara sanoikin, että nyt tultiin täysin nenällä ihan liki asti. Toinen maalimies oli vähän tylsästi jäänyt esille, mutta ehkä sitä voi joskus olla tosi helppoakin - pennulle nimenomaa. 

Hurma-Hurkki-Hurkki-Hukkapätkä-Kähkönen
 
Hirmu viisaan näköinen Hurmis...


Huomenna on tarkoitus, vaikka Buranan voimin, ajella taas Hyvinkäälle uittamaan koiria. Muuten viikonlopun toiminta otetaan voinnin mukaan. Eli lenkkiä tehdään mitä jaksetaan. Kirjuri on sunnuntai-iltana menossa katsomaan Apassionataa.

Ensi viikon ohjelmassa on johtokunnan kokousta, hälypuolikkaita, pitkiä, epävirallista käyttöönottotestiä, kiitostreeniä hälyryhmän maalimiehille ja vaihteeksi vähän rakennusetsintää. Ei ole vapaa-ajanvietto-ongelmia tässä koirataloudessa. Onneksi joka viikko ei ole ihan samalla tavalla buukattu. Hengästyy jo pelkästä kalenteriin katsomisesta...

Kaverukset: Frida-nakusteriina ja Team HurLum

1 kommentti:

  1. Voi kuinka kauniita olette ja livenä teillä on tosi upea haukku ;)
    Terveisin Lumo

    VastaaPoista