Hakua, raunioita, hälytreenin järjestämistä ja lihashuoltoa

Sunnuntaina hakuiltiin. Treenien alussa jokainen kertasi loppukauden tavoittensa. Meillä loppukauden tavoite on hakuperuskokeen pimeäosuus. Treenien teemoina alueen läpikäyminen, ilmaisun vahvistaminen, koiran motivaation ja itsevarmuuden kasvattaminen. Kokeen jälkeen ajatuksena olisi alkaa treenaamaan pistoja jonkinlaisen kuntoon. 

Lumolle otettiin kolme maalimiestä epämääräiselle alueelle. Treenin teemana oli ilmaisu. Ensimmäisellä maalimiehellä Lumo ilmaisi niin pitkään, että kerkesin paikalle, toisella ilmaisu oli lyhyempi ja viimeisellä lyhyin. Lumo irtosi hyvin ja etsi aktiivisesti. Taito likka! Jatkossa tarvitsee tehdä treenejä, joissa ilmaisu saataisiin irtoamaan vahvana myös silloin, kun ohjaaja on kauempana. Eli kaivattaisiin mahdollisesti hyvää tuulta. Nyt olin jossain määrin kulkenut suht lähelle eri tavoin peitettyjä maalihenkiä, vaikken heitä nähnytkään. Hallintaa en varsinaisesti ottanut, vaan vaateena oli suhteellisen hallittu kulkeminen yhdessä, hetsaus ja lähetys.

Maanantaina raunioilla alueena oli talot. Kolme maalimiestä umpipiiloissa. Ampuminen radalle tullessa ja pari ampumista taisi tulla etsinnän aikanakin. Lumo ei onneksi reagoinut paukkuihin, joten suuri huoli ja murhe oli tälläkin kertaa täysin turhaa (ja toivottavasti myös pysyy sellaisena). 

Etsintäsuunnitelma oli käydä alue ylätalolta keskitalolle ja lopuksi alatalolle. No, etsintäsuunnitelma talojen kohdalla harvemmin menee niinkuin Strömsössä (toki meneekö se meillä nyt muutenkaan), joten yllättäen hukkasin koirani heti lähetyksessä... Onneksi olen taas muistanut jo joskus aiemmin oppimani, itselleni niin kovin vaikean asian, eli hiljaa olemisen... Jos et näe koiraa, etkä tiedä missä se on, niin ole hiljaa. Ja se kannatti. Haahuilin keskitalon kautta takaisin ylätalolle päin, jolloin alkoi kuulumaan haukkua. Lumo oli hienosti työstänyt ylä- ja keskitalon välistä maalimiehen, jota ilmaisi. Loisto mimmi! 

Jatkettiin talojen välistä keskitalon ja alatalon väliin, jossa nenä nousi ja alatalon seinustalla olevaa kolmelokeroista pukukaappia tarkennettiin kovin. Ilmaisu ja selvä peli. Tällä maalihengellä palkkasin Lumon itse. Päästettiin mies kaapista, keskimmäisestä lokerosta ja jatkettiin hommia. Keskitalon pellon puolesta reunaa haisteltiin kovin, haettiin hajua talon päädyssä olevan pusikon kautta, jolloin pyysin Lumoa kiipeämään. Lumolla taisi olla samat ajatukset mielessä, ja Lumo kipusi talon reunustalle. Tarkensi, ja kyllä vain, sukellusveneessä oli maalihenki. Ilmaisu oli aika laimea ja kovin lyhyt (?), sillä maalihenki palkkasi koiran melko heti. Homma hallussa, maalimiehet löytyneet ja Pumpasella erikivaa. Lopuksi Pumbasteriina haukkua louskutti mun treeniliivin takataskulle, sillä tiesi siellä olevan vielä hieman keitettyä kanaa ja maksaa..   

Tiistaina oli meidän ryhmän vuoro järjestää hälytreenit hälyryhmälle. Paikaksi olimme valinneet Kattilajärventien Nuuksiossa. Treenien järkkäily aloitettiin kahden aikaan päivällä. Kävimme Lumon kanssa puuhastelemassa Hauklammen rantaan yhden rastin, tallomassa yhtä etsintäalueista ja tekemässä yhden esineruudun. Esineruudusta Lumo mieluusti otti mukaan esineitä, joista kehuin, palkkasin ja sen jälkeen pyysin jättämään ja palkkasin.. Myöhemmin Lumo toimi jälleen assistenttina kun veimme alueelle yhden maalihenkilön. Lumo oli jälleen hieman ihmeissään, kun tälläkin kertaa homma meni jotenkin ihan oudosti koiran näkökannasta katsottuna. Kävimme ohjeistamassa pari maalihenkeä jälkiensä alkupisteisiin, tällä kertaa kolmanneksi lähti malaihengeksi tulleen Sofian Justus. Ja treenien loppuvaiheessa menimme vielä kolmisin noukkimaan rastin lammenrannasta ja ohjasimme Jennin ja Kattiksen esineruudulle. Lumolla oli siis tiistain ohjelmassa kevyt reilu kahdeksan tunnin mittainen hälytreeninjärkkäilyrupema.

Tänään riensimme aamukymmenen pintaan julkisilla Käpylään taas fyssaroimaan Tamara Merenvallalle. Lumo liikkui edelliskertaan nähden huomattavasti paremmin. Lihaksistokaan ei ollut samalla tavalla jumissa. Jumi joka liikkeisiin eniten vaikuttaa löytyy rinta- ja lannerangan ylimenokohdasta. Lumon rentoutui ja vastasi käsittelyyn hyvin. Tänään mennäänkin aika kevyellä liikunnalla, ravaten. Huomenna saadaan, ja pitääkin, liikkua, mutta edelleen rasittavaa riekkumisliikuntaa on pyrittävä välttämään. Seuraava fysasriaika on varattu syyskuun loppupuolelle taas Anu Rautakalliolle.