Syyskuu oli ja meni.. Lokakuu alkoi sateisena

Niin sitä vierähti taas tovi tämänkin päivittämisessä... No, sanotaan vaikka että oli tietoteknisiä ongelmia. Ja niin sanoessani en edes valehtele. Tietokoneiden lisäksi harmia on tuottanut kameran akut, sekä niiden lataaminen. Kuviakaan en siis ole päässyt ottamaan.

Lumo tulee tasan viisi kuukautta 5. lokakuuta. Juhannuksen jälkeisestä pienen pienestä neljä kiloisesta nallenpallerosta on kasvanut hienon hieno reilu 13 kiloinen nuori koiraneiti. Hampaita alettiin vaihtamaan kolmen ja puolen kuukauden iässä, ja nyt mamman silmän mukaan kaikki näyttäisi olevan vaihdettu. Kehitys on ollut huimaa (niin kuin se koiraeläimillä tuppaa olemaan), ja kohti koiran murkkuikää siis matkataan.

 Lumo 8 viikkoa

Syyskuuhun mahtui Helsingin seudun kennelpiirin pentukurssi, jonka oppeja nyt sitten treenaillaan. Tähtäimessä asioiden sisäistäminen niin emännän kuin Lumonkin osalta, ja ilmoittautuminen Toko 1-kurssille.  Jos ensi keväänä pääsisi sitten jatkamaan tottistelua häiriöympäristössä.

Toki syyskuussa oli monta mukavan touhukasta viikonloppuakin. Kuun alusta vierailtiin Lumon kasvattajan, Kennel VIlli-Joikhun Anja-Riitta Hyttisen luona Evitskogissa. Voi sitä riekkumisen riemua kun siskokset Lumo ja Dixi (Villi-Joikhu Super-Säpinä) pistivät menemään. Seurana reilu vuoden ikäinen Dani tyttö (Villi-Joikhu Elegantti). Neljä tuntia vierähti tyttöjen riemua katsellessa. Välillä viilennyttiin pihamaan suihkulähteellä, jonka jälkeen jatkettiin Dixin aloittaman kuopan kaivamista. Kotiin lähti siis onnellisen väsynyt pieni Lumo-koiruus.

 

Lumo Sipoon Koirametsässä syyskuu 2008. Kuva Pasi Jäntti

Kuun aikana käytiin myös Sipoon koirametsässä nauttimassa syyskuun aurinkoista säistä Portugalinvesikoirien Ursan (Parisade Jou), Feran (Tajmadoran Ginger) ja Santoksen (Tajmadoran Santos) kanssa ja Pitkäkosken mahtavan suurissa ja ihanissa koirapuistoissa seurana Suomenlapinkoira nartut Peiqi (Villi-Joikhu Joulunloiste) ja Aida (Villi-Joikhu Yksiainoa) sekä Staffordshirenbullterrieri tyttö Nelly (Jetstaff Unique Girl). Yhtenä sunnuntaina kokoonnuttiin Pitkäkoskelle viiden Paimensukuisen voimin, mukana tietenkin Lumo, sekä Peiqi, Aida ja kaksi Nennikka-kennelin kasvattiurosta Taiga ja Moritz. Siinä riitti haukkua ja touhua, sekä emännillä ihailtavaa viittä samanrotuista katsellessa.

Lumon ja Nellyn leikkiä. Kuva Ari Murtonen

Lokakuun ensimmäisenä keskiviikkona oltiin toistamiseen vierailemassa Espoon pelastuskoirien rauniotreeneissä Oittaalla. Lumo pääsi myös uudemman kerran tutustumaan rauniohakuun muutamien helppojen maalimiesten etsimisen voimin. Lumon mielestä etsiminen on sangen hauskaa puuhaa, ja neiti käyttääkin nenäänsä ihan mukavasti. Etsintäharjoitteita pyritäänkin tekemään leikin varjolla viikoittain, aina kun saadaan isäntä mukaan puuhiin. Toivottavasti päästään jossain vaiheessa ihan virallisestikin mukaan pelastuskoiratoimintaan.