Kesäkuun meininkejä

Taas on pientä viivettä havaittavissa blogin päivittämisessä... Pikakelauksella vähän viime viikkojen häppeninkejä.

Lumolla on taas ollut touhukkaat pari viikkoa. Lumpo on treffannut koirakavereita säännöllisesti. On käyty Pitkäkosken pelloilla pitkä aamulenkki Danten kanssa, ja Danten kanssa on lenkkeilty kotinurkillakin. Käyty Peiqin ja Aidan kanss a riekuilla niin kotikulmilla, Pitkäkosken metsissä kuin keskuspuistossakin. Lumon yks lempparipoika, Sampo-akita, palasi Espanjan valloitukseltaan ja ollaan käyty treffaamassa Sampoa ja Marikaa lenkin merkeissä, sekä keritty istumaan iltaakin yhdessä.

Lumo ja Dante Pitkäkoskella

Raunioillakin ollaan keretty käymään pariin otteeseen, tuttuun tapaan aina keskiviikkoisin. Ennen treenejä kouluttajamme Jenni lupautui auliaasti pitämään kaikille halukkaille tottistreenejä, ja mehän olemme juurikin niitä halukkaita! Lumolle on nyt ammuttu raunioilla pari kertaa, ja ampumiseen totutellaan. Neidin toimintakyky tuntuu hieman laskevan hetkelliseti, joten ampumista täytyy hieman siedättää. Paukku-cd:t on Lumolle piece of cake, joten niistä ei ole suuremmin hyötyä. Jos ampumiseen siedättymistä tarvitaan enemmänkin, niin meidän tulee käydä raunioilla säännöllisemmin "ammuttavana" kuin kerran viikkoon.. Toivon todella, että laukaukseita ei tule meillä sen suurempaa ongelmaa, vaan Lumpo-pumpo tottuisi siihen osana muuten niin supa-kivaa etsintähommaa.

Tokossakin ollaan käyty viikoittain, pari viimeistä tokokertaa on tosin enää jäljellä. Itse alan hiljalleen taipumaan enemmän tonne pk-tottiksen puolelle, joten yritän orientoitua tutkailemaan Vantaan palveluskoirien sivustoja, jos vaikka liittyisi ihan jäseneksi, ja kävisi pk-puolen tottiksilla jatkossa. Haaveessa on edelleen joskus syksymmällä ottaa muutama yksityistunti tottikseen liittyen eräältä paljon kehutulta kouluttajalta. 

Lumo sai tänään uuden ystävän. Yhdeksän viikkoisen kissan pennun nimeltä Väinö. Lumolla on ollut hyvin vähän kosketusta kissoihin, mutta Väinön kanssa taisi olla ihan mukavaa. Kummastakin ensitapaaminen oli sangen jännä juttu. Tilanteen hiljalleen lämmettyä Lumo ja Väinö ehkä jopa leikkivätkin hieman. Vainö vaikutti sangen rohkealta pikkukissiltä, ja Lumosta pikkuinen oli todella kiinnostava. Lumpo intoutui jopa hieman nuolaiseen pikku Väinöä ja antoi Väinön roikkua etujalassaan. Hiukanhan se emäntää, joka ei ole niinkään kissaihmisiä, hirvitti kun kissoilla tosiaan on ne pirun terävät kynnet, ja olin kyllä suht haukkana tutkailemassa tutustumista. Mutta meetinki meni ihan mukavasti. Traumoja ei siis jäänyt kummallekaan.

Lumolla on enää ensi viikko tylsiä "työpäiviä", jonka jälkeen emännällä alkaa loma. (tj 4!!!) Isäntä kun tuppaa olemana koko kesän töissä, niin vietämme Lumpon kanssa emäntä-koira laatuaikaa. Tarkoitus on tokoilla, raunioilla ja hakuilla. Käydä Pertunmaalla Nooran, Peikon ja Apin kanssa mökkeilemässä sekä niissä kovin jännittävissä Pevisoissa. Emäntä käy myös suorittamassa autokoulua teoria- ja ajotuntien merkeissä. Toivon mukaan Mäntyhrajun näyttelyyn ajelisi emäntä kyydissään Lumo-lappalainen ja Mikko-kepo