Viikonloppu
ei ole ollut erityisen liikunnallinen tai muutenkaan touhukas, sillä
emäntä on sairastanut vatsatautia.. Inhaa. Lumo on hoidellut mammaa ja
miettinyt pienessä koiran mielessään, miksi mamma vaan makaa ja ei mennä
nauttimaan ihanasta kevättalven säästä, riekkumaan ja näkemään
koirakavereita. Isäntä, aloitteleva "junior-kepo" on onneksi huolehtinut
koirien ulkoilutuksista, sekä emännästä, tämän maatessa vatsa- ja
lihaskramppien, lämmön, pahoinvoinnin ja päänsäryn kourissa reilun
vuorokauden verran. Onneksi emännän olo helpotti hiljalleen, ja
lauantaina uskallettiin lähteä kolmisin lähi pelloille ja metsään
pienelle ulkoilulle. Iltaulkoilu jäi sitten taas isännälle...
Sunnuntaina
elämä alkoi vihdoin kääntymään voiton puolelle, ja kauniin auringon
paisteen houkuttelemina ajoimme Kivistön ja Keimolan suuntaan
ulkoilemaan. Lumolla oli sangen hauskaa, kuten yleensäkin. Tässä muutama otos tältä päivältä ja muutama torstai aamupäivältä.
Laajempi kuvaskaala löytynee taas Lumon Picasa-albumista.
Blogipäivityksen jälkeen neitiä taitaa odottaa pesu, kiitos myyrän
raadon päällä pyörimisen... Ja toisaalta, vaikka Lumo on kertaalleen
tämän vuoden alussa jo pesty, niin ensi lauantaina on Katselmus, ja
ehkäpä sen kunniaksi sopii turkki pestä ja puunata.
Lumo kyttää...
...ja hyppää...
...hyökkää...
...ja ponnistaa..
(ja kaikki tämä siis lumipallon takia)
Lumo on taitava pieni eläin, ja halutessaan osaa tulla kutsusta luokse
(tosin ei aina niin vauhdikkaasti...)
Sekä poseerata kameralle
Kunnes hiirijahti alkoi kiinnostamaan poseeraamista enemmän...
... hyökkäys...
(isäntä tiesi kertoa, että myös jääkarhut metsästävät näin...)
... ja kaivetaan...
(ei sieltä mitään onnistuttu kuitenkaan saamaan)
TISSIKUMIFIILISTELYÄ ÀLA LUMO
Tissikumi suussa sopii pousata (etenkin kun on nätti ilma ja hyvä valo...)
Tissikumi suussa sopii pinkoa täyttä häkää, koottu koira
Tissikumia ei todellakaan sovi pudottaa, vaan se on saatava äkkiä takasin!
Hähää, voitin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti